Marseille, je t'aime

Kun nyt ostin tän ihanan meikkivoidesiveltimen, niin enhän tietenkään enää voi käyttää siveltimien pesuun Sebamedia, jolla olen siis aiemmin siveltimet ja sudit ihan onnistuneesti pessyt. Olen kyllä havainnut, että porukka hehkuttaa jotain Marseille-saippuaa, mutta luulin, että sitä saa vain superkalliilla jostain hienoista kaupoista. Nyt kuitenkin lähdin selvittämään asiaa ja sitähän saa ihan mistä vaan! Omani ostin maanantaina Kampin Ruohonjuuresta ja kyseinen möhkäle maksoi noin kolmisen euroa. Ja voi vitsi että sillä on ilo pestä! Sivellinkarvoista tulee ihanan pehmeitä ja hyvinvoivia ja pidän saippuan tuoksusta ja tunnusta. Ja tällähän voi pestä vaatteitakin.

Citymarketista bongasin muuten eilen tällaisen, Kissaämmälle sopivamman version:

Millä te pesette meikkisiveltimet vai pesettekö lainkaan? Itse myönnän, että esim. luomivärisiveltimet tuppaavat monesti jäämään ilman pesua pidemmäksikin aikaa...Enkä todellakaan muitakaan jokaisen käyttökerran jälkeen pese!

Ainakin yritän

Rakas rakkaampi rakkahin kotikatu.

Tiedossa taas vähän muuttovollotusta. Mutta tällä kertaa yritän keksiä myös jotain positiivista lähestyvästä muutosta ja uudesta asunnosta ja uudesta asuinpaikasta. Aion siis nyt listata muutamia plussia ja miinuksia, eli mitä hyvää ja huonoa tuleva muutto tuo tullessaan. (Uusille lukijoille tiedoksi, että muutamme touko-kesäkuussa kahdeksan vuoden jälkeen Töölöstä Arabianrantaan ja olen siitä vähän allapäin. Tai no, aika paljonkin.)

Ensin ollaan negatiivisia, kuten luonteeseen kuuluu:

- uusi koti EI sijaitse Töölössä
- pidempi matka keskustaan
- huonompi julkinen liikenne työpaikalle
- huonompi julkinen liikenne minne vaan
- tuleva kotitalo ei ulkoisesti näytä niin ihanalta kuin nykyinen
- ympäristö ei ole niin kaunista ja mahtavaa kuin nyt
- rumempi sisäpiha
- uudessa asunnossa tuskin kuuluu sellaista rym-rym-rym-ryminää jostain yläkerroksista kuin nykyisessä ja jonka lähdettä en ole tämän kahdeksan vuoden aikana onnistunut selvittämään. Ryminähaamu, sinua tulee ikävä.
- uudessa kodissa ei välttämättä tule olemaan ihan yhtä lämmin kuin nykyisessä, sekä Reiska että minä varmasti kärsimme
- Arabianranta on vähän sellaista ärsyttävää lapsiperhealuetta
- lähellä ei ole Motivusta (eikä muutakaan järkevää sisäliikuntapaikkaa), eli pirullisen pitkä matka jumppaamaan (huom. tämä on SUURI miinus!)
- ihan viereen rakennetaan jo uutta taloa, rakentamismelua siis tiedossa!
- rahaa menee sisustamiseen
- tuskin yhtä paksut eli melunkestävät seinät kuin nykyisessä asunnossa
- tulee ikävä yläkerran koiramiestä koirineen. Ja Hello Kitty -tyttöjä. Ja mustaa mummoa vaikka se on kai jo kuollut.
- en voi enää kuvitella bongaavani Pupulandian Jenniä sisäpihalla

Plussaakin ehkä löytyy:

+ OMA asunto. (Tai no, asuntovelka.)
+ UUSI asunto. Kaikki on UUTTA, ennen asumatonta. Saan itse sotkea sotkuni alusta asti.
+ pääsen siis viimeinkin sisustamaan ja saan muutenkin tehdä siellä ihan mitä lystään.
+ parveke! Lasitettu!
+ melkein 30 neliötä lisää tilaa, wohoo!
+ Reiska erityisesti tykkää lisätilasta (ja siitä parvekkeesta)
+ valoisampi asunto kuin nykyinen (=pystyy ottamaan parempia kuvia)
+ VAATEHUONE
+ paremmat vaatekaapit...hyvästi hankalat ja rikkinäiset liukuovet
+ yksi huone enemmän
+ oma autopaikka autotallissa -> ei enää skrabaamista ja lapioimista
+ ne ihanat Smegit!
+ meidän skitsoiso telkkari ei näytä enää niin tyhmältä
+ mahdollisuus ottaa Reiskalle kaveri?
+ taloyhtiössä sauna
+ lähellä ilmeisesti hyvät hiihtomaastot, eli alan ehkä taas hiihtämään?
+ uusi yläkerran naapuri ei ehkä aamuisin vessassa piereskele niin kovaa?
+ parempi oma Posti, ei enää tunnin jonotuksia Elielinaukiolla
+ voin pitää tuparit ja saada tuparilahjoja
+ blogini banneristakin vastannut JR tulee syömään vohveleita.

No, löytyi sekä hyvää että huonoa. Käyn ehkä vielä lisäämässä jotain, jos vaan tulee mieleen.

Pastillia poskeen

Olen rakastunut Apteekkarin pastilleihin, joita luonnollisestikin myydään apteekissa. Noin 2 euron hintainen rasia tuo naposteltavaa riemua ihan riittävästi ja mikä parasta, pastillit eivät sisällä sokeria. Yritän kuitenkin rajoittaa näiden syömistä etenkin töissä, sillä huomaamatta näitä livahtaa suuhun useampikin...Salmiakki on parasta, mansikka sen jälkeen. Piparminttupastillit ovat mulle ehkä vähän liian väkeviä, joten annoin rasian eteenpäin.

Mun laukusta pitää kyllä aina löytyä ainakin yksi pastillirasia, ja Xylitol on plussaa. Mites teillä? Mitkä on parhaita vai käytättekö edes? Ja olenko ainoa, jolla aina silloin tällöin nämä rasiat aukeavat laukussa ja...no, tiedätte kai loput...?

Upea pariskunta

Olin eilen Stockalla vähän mummojen seassa haahuilemassa. Tai no jos ihan rehellisiä ollaan, niin mulla oli aika selvät sävelet, mitä sieltä haluan ja nehän myös ostin.

Aiemminkin mainitsin, että joku päivä vielä hommaan sen paljon kehutun Shiseidon meikkivoidesiveltimen, mutta koska en ihan kamalan usein nestemäisiä meikkivoiteita enää käytä, niin olen päättäväisesti aina kävellyt Shiseidon kojun ohi...tai no, myönnetään, joskus myös käynyt sivellintä vähän hipelöimässä. Mutta nyt kun viimeinkin postipoika kantoi Stockmannin Exclusive-etukuponkeja, päätin sen käydä ostamassa ihan omaksi! Ja pitihän samalla reissulla ostamalleni Chanelin meikkivoiteelle saada kaveriksi pätevä pensseli.

Harvemmin ostan Stockmannilta kosmetiikkaa, koska netistä tilaamalla kaikki on niin paljon halvempaa...Feeluniquen valikoimissa oli tätä Shiseidon sivellintä vielä syksyllä mutta eipä ole ollut enää pitkään aikaan. Ja koska harvoin pääsen hyväksikäyttämään Stockan kosmetiikkamyyjien ammattitaitoa, päätin jo etukäteen nauttia hyvästä palvelusta. Noh, näin kävi: Chanelin pisteessä myyjää sai odotella paikalle yllättävänkin kauan aikaa ja kun pyysin häntä auttamaan minua oikean sävyn valinnassa, niin myyjä lätkäisee sävyt eteeni ja tokaisee "No?" Ja kun kerron, että yleensä sävyni on "Se nollakaks, ei ehkä ihan vaalein", myyjä ojentaa sen toisiksi vaaleimman minulle. Että se siitä palvelusta. Oiskohan sitä voinut vielä varmuustestata iholleni? Missä ovat kivat näytteet muista meikeistä? Shiseidon tiskillä taas odottaa ihan yli-innokas myyjä joka ensin kehuttuaan siveltimen maasta taivaisiin yrittää saada minut ostamaan kaiken muunkin kyseiseltä merkiltä. Mitään ilmaista kivaa ei kuitenkaan heru tälläkään kertaa. Seuraavalla kerralla siis minkkiturkki niskaan!

Tästä Chanelin Teint Innocence -meikkivoiteesta olen kuullut paljon hyvää, ja nimenomaan tästä voidemaisesta koostumuksesta. Tänään kokeilin sekä meikkivoidetta että sivellintä ja tykkään kyllä hurjasti molemmista! Meikkivoide ei ole mitenkään superpeittävä, joten peitevoidetta kyllä vaatii minulla lisäksi. Ja sävy on mulle sopiva, vaikka vähän etukäteen pelkäsin, kun ei myyjä mitenkään sitä testannut. Ihanuus-sivellin on just niin hyvä kuin olen kuullutkin, joskin tuli vähän se fiilis, että se voisi olla vähän isompikin...Päälle heitin vielä LilyLolon translucent-puuteria ja hyvä tuli. Olin itse asiassa todella tyytyväinen lopputulokseen ja meikki näyttää vielä nyt illallakin hyvältä.

Yläkuvassa näkyy myös ostamani IsaDoran ripsiväri (Wigwham), jonka olen kokenut hyväksi aiemminkin. IsaDoralla muuten taitaa olla tällä hetkellä lemppareimmat ripsarit...Nyt käytössä IsaDoran Big Bold Mascara, joka on todella hyvä sekin.

Oisko jotain sanottavaa, onko kokemuksia näistä? Nyt mun muuten on pakko ostaa sellanen Marseille-saippua, en raaski uutta sivellintä pestä millä tahansa saippualla!

Päikkäreillä

Olen kova tyttö ja Reiska on kova poika nukkumaan päiväunia. Yleensä arki-iltoihin mahtuu hyvin yhdet päikkärit (viikonloppuihin monet!) ja toivon aina, etteivät ne venähdä kovin pitkiksi (näin yleensä kuitenkin silti käy), että ehtisin tekemään vähän muutakin. Olen siitä ihmeellinen otus, että mikään määrä unta ei ole tarpeeksi ja saan kyllä öisinkin hyvin nukuttua, vaikka olisin nukkunut koko illan. Tämä on hyvä asia, sillä rakastan nukkumista.

Päiväunet Reiskan kanssa on ihan parasta. Olin sitten sohvalla tai sängyssä, Reiska tulee hetken päästä jalkojeni väliin/päälle ja sitten me nukutaan. Yritetään aina molemmat olla sen suuremmin liikkumatta, ettei vaan herätetä toista. Yleensä mulla onkin joka paikka ihan jumissa kun herään, mutta enpä silti nukkuisi kenenkään kanssa mieluummin kuin Reiskan. Reiska on ihan paras päiväunikamuri. <3

Nukutteko te koskaan päiväunia?

Vähän lisää painettua sanaa

Kuvassa näette mun viikonloppusuunnitelmat. Ihan kun mulla ei muka olis jo ihan tarpeeksi luettavaa jemmassa muutenkin, niin piti vielä tänään töistä napata pari opusta matkaan. VANKI on rikosromaani joka aloittaa uuden "hyytävän hyvän" sarjan...takakannen tekstin perusteella ehkä hieman etukäteisahdistaa, koska näitä poliisirikosjännärijuttuja on tullut luettua jo "muutamia"...Kuulostaa aika samanlaiselta kuin nämä yleensäkin, mutta katsotaan nyt tarkemmin tämäkin (kaupoissa tämä viikolla 12). Tämä toinen, Lumottu, sen sijaan on jotain josta tykkään AIVAN VARMASTI. "Taianomainen kertomus noituudesta, tieteestä ja kielletystä rakkaudesta. -People Magazine" No hei joo! Ja sivuja ihanat 644. Mitä paksumpi, sen parempi. Ainakin siis mitä tulee kirjoihin. :D

Näiden lisäksi mua odottaa pino uusia, vielä lukemattomia akkojenlehtiä. Näillä siis mennään! Etenkin kun tänään on ollut kurkku v-mäisen kipeä ja nokkakin vuotaa...Huomenna tosin ajattelin pistäytyä vähän kaupoilla, jos olotila vaan sen sallii.

Mitä te olette suunnitelleet v-lopuksi? Aiotteko lukea ollenkaan?

Marjajuttuja

Sain töistä muutaman Lumenen tuotteen, jotka kuuluvat Berry Refresh -sarjaan: kosteusvoide, kuorintavoide ja suihkugeeli. Käytän vakituisesti Lumenen silmämeikinpoistoainetta (kuten kävi ilmi aiemmin täälläkin), mutta muuten en ole ollut hirveän kiinnostunut Lumenen putsailukamoista. Mutta Lumene on hieno ja vahva suomalainen brändi, arvostan suuresti. Ja olin monen monta vuotta koukuttunut Lumenen valopuuteriin, joka lopetettiin (kävin hamstraamassa Lumenen tehtaanmyymälästä kaikki loput). Tämä tuote tuli uudestaan myyntiin n. vuosi sitten, mutta enää en ole siitä ihan niin innostunut.

Mutta asiaan. Mulla on käytössä myös tähän Berry Refresh -sarjaan kuuluva dödö, mutta se ei mulla toimi tarpeeksi hyvin (kuten ei useimmat muutkaan höpöhöpö-dödöt). Mutta aloitetaan suihkugeelistä: yhhyh. Haju on todella...ei aito ollenkaan. Purkki on vähän jotenkin vetkuli ja geeliä on ärsyttävä puristaa ulos. Pesee ihan hyvin ja huuhtoutuu poiskin, mutta se haju...äääh, ällöttää heti. Olen todella laiska kuorimaan ihoani, ja tämän suihkugeelin jälkeen sama mustikka ei mitenkään houkuttele. Ja haju on tietenkin sama, aivan kamala, jos mahdollista niin vieläkin voimakkaampi kuin suihkugeelissä! :D Eijjeijjei, en tiedä jääkö tämä vakikäyttöön.

Peljästyin siis näitä ekana testattuani, että vartaloemulsiokin on karmaisevan tuoksuinen mutta ilahduin! Vaikka se tuoksuukin vähän samalta (vaikka onkin eri marja!), niin kuitenkin jotenkin paremmalta, pehmeämmältä, ihan hyvältä. Ja mikä tärkeintä: imeytyy heti. Olen myös toooodella laiska lääppimään kosteutusjuttuja iholleni, ja hylkään heti kaikki sellaiset, jotka eivät imeydy kunnolla. Tämän kuitenkin käytän ilolla loppuun.

En vielä ole nähnyt näitä kauppojen hyllyillä, liekö ovat vasta pian tulossa...? En kyllä yhtään tiedä!

Mitä hyvää tai huonoa olette löytäneet Lumenelta?

Reiska kansikuvapoikana

Kuvaaja: Pekka Järveläinen

Ajattelin esitellä teille vähän Reiskan työhistoriaa. Herra täyttää kesäkuussa neljä vuotta, mutta hieman nuorempana teki näyttävää uraa Glorian Antiikki -lehdessä, mallina tietenkin, komea kun on. Barokkia käsittelevä Glorian Antiikki nro 9/2010 sai kansipoikakomistuksen ja myös sisällä olevasta isosta jutusta Reiska löytyy (+ tietenkin tuo kansikuva uudelleen), joskin hieman säikyn oloisena...koska sitähän se oli:

Kuvaaja: Pekka Järveläinen

Tätä ennen Reiska esiintyi sohvatyynyjä esittelevässä jutussa (Glorian Antiikki 3/2009) ja mielestäni kuva oli aika vinkeä:

Kuvaaja: Pekka Järveläinen

Molemmat jutut on kuvattu studiossa ja voin kertoa, että hankalaa oli! Kotona Reiska on utelias ja avoin, mutta kun ollaan muualla ja ympärillä on paljon vieraita ihmisiä, se vetää hännän koipien väliin ja tärisee. Lelun avulla selvittiin sohvatyynyistä ja barokkikuvauksissa juostiin ensin studion ympäri sata kertaa ja sitten jähmetyttiin pelosta. Lupailinkin jo Reiskalle, että tämä riitti, nyt saat jäädä hyvin ansaitulle varhaiseläkkeelle.

Reiskan CV näyttää kuitenkin hienommalta kuin omani. Olen kateellinen kissalleni.

Mitä tykkäätte? 

Ihan uudet ihanuudet

Olen kyllä pikkasen pettynyt, jos yksikään lukijoistani ei myönnä olevansa kateellinen, kun ilmoitan omistavani nämä Diorin uuteen kevätsesonkiin (Garden Party) kuuluvat luomivärit. Pidän Diorin viisikoista, omistan niitä muutamia ja ovat kyllä ahkerassa käytössä. Mutta nyt kysymys kuuluukin: MITEN NÄITÄ KAHTA RAASKII KÄYTTÄÄ? Ihastelen näitä kovasti, mutta en ole vielä mennyt sörkkimään. Miksi hemmetissä nykyään luomivärit tehdään niin kauniiksi, ettei niitä raaski pilata? Höh!

Mitä sävyihin tulee, niin...ihan ookoo, ainakin suurin osa. Kuulemma ainakin asettuvat luomille ihan kivasti (ja en muuten tee mitään "tältä luomiväri näyttää luomillani -postausta, jätän ne suosiolla kokeneille meikkibloggaajille!) Vihreissä on kiinnostavia sävyjä!

Onko jollakulla kokemusta näistä? Tai muista Diorin viisikoista? Jemmaatteko tekin kauniita luomivärejä? :D

Se on pinkki.

Huomatkaa LASTENVAUNUT RAPPUKÄYTÄVÄSSÄ! GRRRRR!

Puoli tuntia käytin taas elämästäni Postissa jonottamiseen, mutta pitihän se paketti hakea.

Ted Baker -postauksessani kerroinkin, että tilasin nyt viimeinkin sen laukun, Asokselta!

No, eihän se ihan PINKKI pinkki ole, vaan tuollainen haalea marjapuuro. Kuvan valo kyllä väärentää väriä hieman.

Tykkään laukun materiaalista ja RAKASTAN sen tuoksua: TUOKSUU SISÄLTÄ IHAN MUN LAPSUUTENI KYLPYNUKELTA!

Huvittaa vaan, että tää on niin erilainen kuin mun laukut yleensä. Mutta väliäkö sillä, olkoon tämä söpö poikkeus.

Sisällä on hauska ja käytännöllinen välitasku. Ja tyylikäs kuosi.

Tykkään. Tykkääkö joku muu?

Perkuleen pesukone

No näin siinä sitten kävi, että meidän pyykinpesukone hajosi, tietenkin sopivasti tälleen muutama kuukausi ennen muuttoa. Onhan se kiukutellut jo pari vuotta, mutta nyt miehellä meni hermot eikä kuulemma enää jaksa kikkailla sen kanssa. Ei enää poistu vesi masiinasta. Onhan se jo aika vanhakin (?), tuli meille käytettynä kahdeksan vuotta sitten. Joskus ikuisuus sitten hehkutin täällä blogissani, että uuteen asuntoon kyllä hommaan Smegin pyykinpesukoneen sekä jääkaapin ja voin iloisena ja ylpeänä ilmoittaa, että NE ON NYT TILATTU. Virosta menin ne ostamaan kun säästö on sen verran suurempi. Mutta niinpä on toimitusaikakin: ainakin 10 viikkoa! Ja molemmat toimitetaan tänne nykyiseen kämppään, mikä nyt ei tietenkään etenkään jääkaapin suhteen ollut todellakaan tarkoitus (mutta sepä sattui olemaan sopivasti yli 400 euron alennuksessa...!) Olen silti näiden hankintojen jälkeen sen verran peeaa, että tulen ehkä Intian reissun ajan nukkumaan jossain katuojassa...(mutta sehän on siellä ihan normaalia!?)

Kahdeksan vuotta tullut siis täällä asuttua ja viime joulukuussa tipahti tuollainen yllä oleva lappunen luukusta. Tuli muuten täytenä yllätyksenä, että täällä on joku pesutupa! Laitoin sähköpostia Kaisa Pyykköselle, että missäköhän se pirun pesutupa sijaitsee ja onko siellä nyt toimivaa pesukonetta. Vielä en ole vastausta saanut, joten pesetän pyykkini muualla. Jipii.

Mutta olen kyllä maailman onnellisin tyttö, kun ne Smegit viimeinkin luokseni saapuvat, hihhei!

Kodinkonevastoinkäymisiä muilla? Entäs kodinkonehaaveita?

Vilujalkakissa

Ostin viime talvena jalkavoidetta, joka lupaa lämmittää jalkoja. Kuulosti niin tervetulleelta (jalkani ovat aina umpijäässä, paksuista sukista huolimatta), että olin valmis pulittamaan tästä tuubista huimat 20 euroa. Ja olin toki myös todella utelias tämän ihmevoiteen suhteen.

Innoissani sitten voitelin kylmät jalkaparkani tällä ja jäin odottelemaan helpottavaa lämmön tunnetta ja sitä saikin sitten odotella...no, todella kauan. Kun mitään ei tuntiin tapahtunut, lisäilin tietenkin voidetta epätoivoisena useamman kerroksen. Ei mitään vaikutusta. Olin jo melko raivoissani ja aika lähellä etten puinut nyrkkiäni huutaen "RAHAT TAKAS!", kun jaloissa alkoi tuntua ihan pienenpienenpientä kihelmöintiä. Ja siitä se sitten lähti! Parin tunnin päästä jalkani olivat niin perkeleen kuumassa tulessa, että lopulta oli pakko mennä suihkuun huiluttelemaan niitä kylmän veden alle. Tämänkin jälkeen jalat pysyivät lämpiminä koko illan. Hullua!

Tämän yhden käyttökerran jälkeen tuubi on saanut olla rauhassa, mutta nyt aion ottaa sen rohkeasti uudelleen käyttöön. Ehkä vähempi määrä voidetta riittää?

Onko joku kokeillut tätä tai olisiko tarvetta?

Laiskiaissunnuntai

Kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran! Paitsi cartingia...?

Vaikutti ihan hauskalta.

Olin numero kuusi! Se ei ollut tänään onnennumeroni.

Mulle riitti harjoituskierros 10 min + aika-ajot 10 min ja sitten löin kypärän tiskiin ja myönsin luovuttavani. Puoli tuntia on ihan liian pitkä aika esittää, että muka osaisi jotain. No, tietenkin syytän myös autoa, siinä oli pakko olla jotain vikaa (...)

Voittaja oli onnellinen ja sai pullon vuosikertapunaviiniä. Huomatkaa, nainen kakkosena! Hyvä Anitra!

Hyvää pizzaa.

Hyvää pullaa.

Hyvät kärpässienikynnet!

Reiska on terve kun se leikkii

Vieraille sanon aina, ettei kannata tuoda kukkia, koska ne eivät meillä kauan pärjää. Pitäisi aina muistaa kissoista tykkääville vieraille sanoa, että mitään leluja ei kannata Reiskalle tuoda, koska se ei niillä kuitenkaan innostu leikkimään. Tässä muutama viikko takaperin pääsi kuitenkin taas niin käymään, että vieraileva kissaihminen toi tullessaan pari lelua, sinisiä tietenkin kumpikin, onhan Reiska poika! Yritän aina peittää ahdistunutta ilmettäni leluja vastaanottaessani ja ystävällisesti huomauttaa, että Reiska ei ole kamalan kiinnostunut kaupan kissaleluvalikoimasta. Ja sitten vieraan mieliksi yritän hieman heiluttaa leluja Reiskan nenän edessä.

Kuka dorka oikeasti edes kissojen leluja suunnittelee? Onko olemassa kissoja, jotka kiinnostuvat megapienistä kangashiiristä tai äänekkäistä vinkuleluista? Tai kuka jaksaa heilutella sellaisia kissan edessä, etenkin kun suurin osa mahdollisesta kiinnostuksesta tulee kynsien muodossa omalle kädelle? Entäs sitten nämä kissojen "älylelut", eli kaikenmaailman labyrintit joissa pyörii palloja. En usko, että kissat kauan moisia jaksavat. Voin toki olla väärässäkin, mutta en halua olla väärässä monen kymmenen euron edestä.

Reiska on äärettömän leikkisä otus ja jaksaa leikkiä ihan miten kauan vaan, kunhan lelu on mieluinen. Parhaita ovat itse löydetyt lelut: pussinsulkijat, hiusrenkulat, vanupuikot ym. Mitään se ei koskaan syö/niele, joten mitenkään kovin varovainen en enää jaksa olla (paitsi mahdollisten kuminauhojen kanssa, joita meillä ei oikeastaan koskaan edes ole). "Kaupan leluista" kelpaavia ovat vain kepit, joiden päässä on naru. Pelkkä naru riittää, mutta siihen solmittu hiirikin kelpaa.

Toinen lemppari on Pringlespurkin kansi. Sitä heitetään ja Reiska noutaa. Ja sitten ne välillä kummasti katoavat sohvan alle...Hyvä syy ostaa Pringlesejä!

Reiskalla on leikkimisajat (naurakaa vaan). Aina kun tullaan töistä kotiin mies leikkii Reiskan kanssa ja sen jälkeen Reiska saa ruuan. Illalla ennen nukkumaanmenoa minä pistän Reiskaan vähän vipinää, että jaksetaan nukkua yön yli. Ja satunnaisesti joskus muulloinkin. Viikonloppuisin Reiska vaatii leikittämistä hieman useammin.

(Jokseenkin huvittavaa, että tätä postausta kirjoittaessani Reiska tietenkin innostui leikkimään tuolla sinisellä pötkylälelulla ja lopulta simahti onnellisena sänkyyn lelun viereen.)

Hyi minua!

No niin. Blogitunnustukseni tomaattien pöllimisestä on herättänyt keskustelua ja kauhistelua laajemminkin. Sen sijaan, että selittelisin tässä nyt jotain säälittävää "en osta (eli varasta) tomaatteja kovin montaa kerralla enkä läheskään joka kauppareissulla" (mikä on siis ihan totta), pistän tämän homman vielä kamalammaksi kertomalla hieman lisää tuhmasta itsestäni.

Minullahan ei siis ole minkäänlaista omaatuntoa. Toistan: ei minkäänlaista. Jos esim. saan kassalla liikaa rahaa takaisin, en todellakaan huomauta asiasta, vaan työnnän rahat tyytyväisenä lompakkooni. Kerran kauppareissulla huomasin vasta parkkipaikalla, että ostoskärryyni oli vahingossa jäänyt Lumenen valokynä, jota en siis ollut maksanut. En todellakaan mennyt sitä enää maksamaankaan, vaan suorastaan riemuitsin ilmaisesta kosmetiikasta. Töissä Amicassa en noudata (etenkään lettujen) kohdalla "1 per henkilö!" -määräystä, vaan otan reteesti ainakin kaksi, kun ovat niin hyviä. Kamalaa varastamista on tämäkin, mutta ihan vielä ei Amica ole kaatunut. Ja kun vuosi sitten haimme korvauksia vakuutusyhtiöltä kotiimme murtautumisen takia, en tykännyt yhtään, kun mies ei suostunut laittamaan mitään ylimääräistä varastetut tavarat -listalle. Olen useasti tämän jälkeen kuullut muiltakin tahoilta, että olimme hulluja, "kaikkihan kusettavat vakuutusyhtiöitä!" Niin olisin kyllä kusettanut minäkin, ja ihan suurella tyytyväisyydellä. Ja mitä tulee sitten kaikkeen muuhun väärään, kokeissa lunttaamiseen jne...juu, tottakai!

Kyse ei ole siitä, etteikö minulla olisi varaa ostaa suomitomaatteja suomihinnalla. Olen kai vaan saanut ihan vääränlaisen kasvatuksen ja minusta on tullut tällainen hirviö. Tai sitten elämäni on niin kamalan tylsää, että saan kiksejä tällaisesta erittäin tuomittavasta toiminnastani? Tiedä häntä. Voin silti vakuuttaa, että tämä on oikeasti aika pientä. Noin niinkuin suuremmassa mittakaavassa tarkasteltuna. Ja vastapainoksi annan rahaa eläinsuojeluun. Ja valitan lastenvaunuista rappukäytävässä. Nekin muuten törkeästi rikkovat lakia. :((

P.S. Omasta mielestäni olen ihan tarpeeksi kiltti ja normaali. Ei kai yhdeltä ihmiseltä voi liikoja vaatia tässä maailmassa??

P.P.S. Huomasin menettäneeni muutaman lukijan tämän postauksen jälkeen. Ehkä tämä toimii oivana rangaistuksena? :'(

Om jag var din hemmafru

En pidä ruotsin kielestä enkä keittokirjoista (miksi niillä muuten on niin tyhmä nimi, yleensä sisältävät muutakin kuin keittoja?!?), mutta poikkeus tulee tietenkin silloin, kun molemmat näistä lykätään hienosti yhteen. Lotta Lundgrenin "Om jag var din hemmafru" on poikkeuksellisen hieno keittokirja, ainakin kuviensa puolesta. Kokkaamaan en edelleenkään rupea! Enkä myöskään opi ruotsia. Mutta nappasin muutamista sivuista kuvia, jotta ymmärtäisitte, mitä tarkoitan (ja ne tietenkin pääsevät oikeuksiinsa vain tämän suuren kirjan sivuilla):

 Nå, vad säger du?

MEIN HERZ BRENNT

Ihan vaan tosi lyhyesti fiiliksiä eilisestä keikasta. En uskaltanut ottaa kameraa mukaan, ja puhelimen kamera on niin surkea, että säästän teidät kamalan huonoilta kuvilta (joita otin ehkä 2 kpl). En ollut tsekannut biisilistaa lainkaan läpi ja pakko myöntää etten ole niin suuri fani, koska muutamaa kipaletta en tunnistanut lainkaan. Tykkäsin kuitenkin kokonaisuudesta hurjasti. En ehkä ihan niin paljon kuin kaksi vuotta sitten uusimman levyn kiertueella, mutta...Ja seuraavalla kerralla taas muistan: KENTÄLLE! Oli tosi ankeeta olla istumapaikoilla, vaikka yläkatsomon eka rivi olikin ihan hyvä. Tosin kumppani tuli sopivasti kipeäksi ja oli aika lähellä, ettei jäänyt toinen lippu käyttämättä (yritin sitä päivällä kaupitellakin). Joten kentällä olisin kyllä saanut olla "yksin", flunssassa seisomapaikka ei ole se parhain...

Rammstein on livenä ihan super, vaikka ei biisejä tuntisikaan, se koko show on niin valtava. Ja olen sitä mieltä, että jos Rammsteinista ei tykkää, niin ei vaan ole löytänyt sitä vielä. ;) Hukkasin muuten korvatulpat keikan jo alettua (ne oli mulla kädessä ja menin kai sitten ne pudottamaan), joten kuulo ei vieläkään ole paras mahdollinen! Oli muuten mieletöntä nähdä Hartwall Areena niin TÄYNNÄ. Ei varmasti yhtäkään tyhjää paikkaa ollut ja kenttäkin ihan täynnä! Totisesti loppuunmyyty.

Näin muuten viime yönä unta, että olin kyseisellä keikalla ja Till Lindemann tuli suutelemaan mua! En tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella, mutta Kruspe on silti ykkönen!

Born to Bio

Onko Born to Bio teille tuttu merkki? Sarjaan kuuluu kaikenlaista hygieniatuotetta, jotka ovat tietenkin niiiin luomuja. Tässä vähän viherpiipertäjäinfoa:

"Kaikille Born to Bio-tuotteille on myönnetty Ecocert- ja Cosmebio-merkit osoituksena turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Nämä luonnonkosmetiikan sertifikaatit takaavat etteivät tuotteet sisällä silikoneja, mineraaliöljyjä, keinotekoisia väriaineita, synteettisiä tuoksuja, eläinperäisiä raaka-aineita, parabeeneja, geenimanipuloituja aineita eikä niitä ole testattu eläinkokein. Turvallisuuden takaamiseksi kaikki tuotteet testataan tiukan valvonnan alla dermatologisin testein. Bort to Bio-tuotteet on pakattu kierrätettäviin PET-pulloihin."

Päädyin parin mutkan kautta tilaamaan kolme Born to Bion suihkugeeliä, jotka kyllä kaikki tuoksuvat luomuhyviltä. Ainoastaan pullojen koko ihmetyttää, näyttävät PALJON pienemmiltä kuin 300 ml! No, kuvahan ei nyt taaskaan kerro mitään. Näistä tulee hauskasti mieleen ulkomailla myytävät, juotavat jugurtit! Pidän siis kovasti näistä putiloista, joista ehkä ainakin yksi päätyy erään ihmisen synttärilahjaan...!

Kiinnostaako luomusuihkugeelit?

Awww!

Ihmetys ja ilahtuminen, kun tällainen paketti löytyi tänään työpaikan postilaatikostani kaiken muun, huomattavasti tylsemmän postin joukosta. Lähettäjä paljastui jo paketin päältä ja sisältä löytyi tällainen:

Eli isoveikka oli muistanut minua Ystävänpäivänä! Arvatkaapa vaan, skippasinko itse ystävänpäiväkortit tänä vuonna, lahjoista nyt puhumattakaan? Normaalisti lähetän ainakin niitä kortteja, mutta nyt jotenkin vaan meni täysin ohi. :(

Ja paketistahan paljastui:

Blogiani on siis jälleen kerran luettu! :D Kiitokset vaan isoveljelle! Ja eiku herkuttelemaan...olikin muuten aika kehnoa ruokaa Amicassa taas tänään!

Niin, ja hyvää Ystävänpäivää vaan kaikille! Saittekos te jotain lahjoja? Tai annoitteko?

Tere!

Oltiin siis viikonloppuna Tallinnassa, "ihan muuten vaan". Laiva lähti la-aamuna klo 9! Laivassa väsytti muuten ihan ÄLYTTÖMÄSTI, ois pitänyt ottaa hytti, jossa ois saanut jatkaa unia! :D

Vanha kaupunki. Oli ihan pirun kylmä, -15 astetta tuntui ihan hullun paljon kylmemmältä kun vielä lisäks tuuli! Ulkona tuli siis otettua tosi vähän kuvia...

KATTOKAAS TÄTÄ! MAATUSKOJA!

Lisää maatuskoja! En tosin ostanut sellaista, koska...no, niitä oli liikaa ja kyllästyin.

Onks tää enää kivaa? Kuka muka haluaa Marge-maatuskan? :(

Syötiin lauantaina Vapianossa, eli Paviaanossa. Oli ihan törkee nälkä laivamatkan jälkeen, pasta oli hyvää.

Kaubamajassa myydään Too Facedia!

No niinpä tietenkin. Kaikki suklaajutut The Body Shopissa -20 prossaa! Tosta mun suklaapaketistakin ois saanu tuolla yli kympin alennusta. :( Törkeetä.

Oltiin Hotelli Nordic Forumissa, mutta jos joskus vielä Tallinnaan menen, niin haluan tähän viehättävän näköiseen pikkuhotelliin, joka sijaitsee Vanhassa kaupungissa. Kuvassa poikaraukka yrittää pakoilla mun kameraa, ei onnistu!

Huulirasvaa kului samperisti.

Näillä selvisin tästä reissusta. Lämpöinen villakauluri ja uusi Maailman Paras Huulirasva.

Hotelliaamiaiset on parasta. Tällä kertaa tosin pieni pettymys, etenkin tosi kamalien lettujen osalta...hyh. Ja missä kuuma kaakao? Ei missään.

Mun suuret ostokset! Parasta ehdottomasti Hello Kitty -hattara!!! Se on vielä korkkaamatta.

Ja ostin myös tällaisen, ihan hyväksi on jo todettu.

Sunnuntaina ennen satamaan lähtöä syötiin Vanhan kaupungin aukiolla.

Söin aika pitkälti parasta lohta, mitä olen koskaan syönyt.

Jälkkäriksi kakkua ja aika kamalan makuista kaakaota. Viru-keskuksessa.

Päätin, etten ihan heti Tallinnaan enää halua, eiköhän tää oo taas hetkeks nähty! Löytyykö lukijoista kokeneita Tallinnan matkaajia? Mitä kivaa on Tallinnassa?